Kt: Totuus

Osa 5

KIROILUVAROITUS!

Emilié, Leah ja Reine ovat piknikillä.




L: Onks sulla ruutukolmosta tai ässää?
R: Ei, mut mulla on jokeri >:)




E: *herää* Hmpf...




E: Noi sitten vaan jaksaa... Montakohan tuntia ne on jo pelannu...



E: Miks mä edes toin ne tänne, kun mun pitää kuitenkin pilata toikin ilo... Mut pakko kertoa se nyt, muuten ne ei saa yhtään aikaa varautua...



E: *kävelee paikalle* Mitäs te teette?
R: Pelataan korttia.
L: Ja mä oon voitolla!

 

E: Kiva. *onnistuu hymyilemään* Mulla ois teille vähän asiaa.
L&R: Ai.




L: Se... ei taida olla mitään kivaa?




E: Ei, eipä oikeestaan. Miks mä ees yrittäisin valehdella...Mut pelatkaa nyt tää kierros loppuun, mä haen meille jotain juotavaa sisältä.


MYÖHEMMIN...




*vakava hiljaisuus*
L: No mitä se sun asias nyt oli?
E: Tota... Reine, sun äiti ja isä on nyt saanut loputkin kamansa Suomeen, ja sä voit muuttaa takaisin niitten luo. *yrittää saada äänensävystään iloisemman* Sä pääset lähtemään jo ens viikolla.




R: *vilkaisee Leahia hätääntyneenä*
L: Mitä? Ei.

 


L: Reine ei lähde minnekkään! Et sä voi häätää sitä pois, sehän on meidän sisko!




E: *nielaisee* Leah, rauhoitu. Ei Reine lähde kauas, te voitte edelleen olla ystäviä.




L: Sä et ymmärrä mitään! Ei Reine voi mennä takaisin niitten luo!
E: Leah kiltti... Eikö me voitais jutella tästä ihan rauhassa?




L: EI! Mä luulin että sä olit meidän puolella! *juoksee pois*




R: *nousee ylös ja vilkaisee Emiliétä*
E: Reine, istu alas, ole niin kiltti. Meidän on pakko puhua tästä rauhassa!




R: *pudistaa päätään ja juoksee Leahin perään*
E: Reine!



E: Voi helvetti...




E: Voi helvetin helvetti! Ei tässä näin pitänyt käydä...



E: Miksei edes kerran kaikki voisi mennä hyvin...

•

Rupesin äksen pääsiäislomalta kotiuduttuani kuvaamaan jatko-osaa tarinaan. Ei näköjään ois pitänyt ryhtyä kuvaamaan ihan ex tempore ilman minkäänlaista käsikirjotusta (tekstinkin heittelin tonne ihan kuvia lisäillessä :D), mutta toivottavasti tykkäsitte silti :)

•

Kaikki kommentti, kritiikki ja ideat on sallittuja, toteutan postaustoiveita :)

♥:llä Armiidus&nuket

Kt 4: Kirje

Heipähei rakkaat lukijat. Edelliseen postaukseen tuli ihan huoimasti kommentteja, kiitos ♥ Kuvasin pitkästä aikaa vähän jatkoa kuvatarinaan, joten en pulise enempää (vielä) vaan päästän teidät lukemaan sitä.

Kt. osa 4

Outoa miten paljon kaikkea mahtuu kahteen kuukauteen...

Vielä oudompaa on se, että mun pienessä vuokrakämpässä on tällä hetkellä kaks lasta, jotka ei edes ole mulle mitään sukua. Eikä se tunnu enää yhtään oudolta, vaikka meijän asumisjärjestely oliskin varmasti jokaisen sosiaalitoimen byrokraatin kauhu...

Alun jälkeen en oo katunut hetkeäkään että otin Reinen meille. Leahkin sai Reinestä kaipaamansa pikkusiskon, ja on ollut jotenkin paljon iloisempi viime aikoina.

Kaikkien yllätykseks Joel osoittautui taivaan lahjaksi. Se rakastu Reineen niin kuin kaikki muutkin, ja otti Reinen luokseen aina kun mä ja Leah oltiin poissa kotoa. Ja en haluais myöntää, mutta Joelista tuli lopulta korvaamaton myös mulle.

Kaikki oli siis paremmin kuin mä olisin ikinä osannut odottaa. Tai toivoa. Kaikki oli niin normaalia ja helppoa, ettei kukaan enää halunnut muistaa että Reine oli vaan lainassa. Lainassa mun omalta isältäni ja sen vaimolta. Vaikka tuntuu oudolta että tollasen vois unohtaa, niin niin me kaikki vaan tehtiin. Reine mukaan lukien.

Siksi kukaan ei osannut odottaa sitä kirjettä.

Siinä ei ollut mitään muuta kuin osoite, päivämäärä ja kellonaika. Kirjekuoressa satasen seteli. Ei mitään muuta, mutta viesti oli silti selvä. Se kirje oli täysin oikeutettu, eihän siinä pyydetty mitään muuta kuin Reineä takaisin. Mutta meille se oli kuin lunnasvaatimus.

•
Hirveen lyhyt osa, mutta tarkotuksena olikin vaan lisätä parituhatta kiloa draamaa tähän tarinaan...Itteenikin alko jo oksettaa toi siirapin ja melodramaattisuuden määrä, mutta pakko saada jotain tapahtumaan :D Ja tästä se vaan pahenee...

•

Ja koska 846 kertaa ei riitä, niin pakko sanoa vielä kerran että KIITOS RAKASTAN TEITÄ PUSPUS OOTTE IHANIA ja niin pois päin ♥♥♥ Ja linkatkaas muuten omia blogejanne tohon kommenttilootan, kaipaan kipeesti jotain luettavaa...

Armiidus&nuket

Pastelliprinsessa pakkasessa

♥

Tajusin, etten ole kuvannut tänä talvena vielä yhtäkään kunnollista talvishoottia, joten päätin korjata asian... Sain aikaiseksi vain muutaman kuvan ennen kuin kamera irtisanoi itsensä, mutta toivottavasti tykkäsitte :) ihan muokkaamattomilla kuvilla mennään, mutta toivottavasti kallisarvoiset silmänne eivät kärsi liikaa. Reine on vaan niin suloinen (ja helppo kuvattava) ♥

♥

♥

Nappasin vielä muutaman kuvan Reinestä ja Leahista. Viimeisistä kuvista näette tosiaan Leahin uuden peruukin :) Ihana laatu, mutta ei se kyllä Leahilta näytä... Katosi kokonaan se "villi ja vapaa"- momentti, nyt näyttää lähinnä kiltiltä koulutytöltä :<

♥

Vielä lyhyt info loppuun:
Lähen kuun loppupuolella Kaliforniaan kahdeksi viikoksi, joten pieni postaustauko luvassa. Todennäköisesti postaan vielä ennen lähtöä, mutta ilmoitan nyt kuitenkin ajoissa.. :D

♥

♥Armiidus & nuket♥

(pitäisköhän vähän hillitä alt- sydämien spämmäämistä...)

Kt 3: Joel

J: Ai täälläkö sä sitten nykyään asut...
*kiusaantunutta vilkuilua*

E: Joo, muutettiin tossa Lokakuun lopulla... *vähintäänkin yhtä vaivaantunutta käsien vääntelyä*

J: Muutettiin? Mä olin jo niin varma, että se on sinkku...
E: Joo, tai siis ei... Sä et oo varmaan tavannu tyttöjä vielä?

E: Leah ja Reine, tulkaa tänne!
L: Joo joo...

*taptaptap*
R: Mitä nyt?
L: Kuka toi on?

E: Tytöt, tässä on Joel. Mä oon varmaan puhunukkin siitä joskus.



J: *hitaasti* Em, älä nyt vaan sano että...



*hetken hiljaisuus*
E: Ei, ei! Mitä sä oikein luulit? Ei me olla ees mitään sukua, EI! Tää on vähän pitkä juttu, mutta ei mitään mitä sä kuvittelit!
J: Okei okei, sori... Rauhotu hyvä ihminen!



L: Aikooko toi jäädä tänne asumaan?



E: Leah hei, älä oo tyhmä. Joel tuli vaan... kahville. Toivottavasti. Ainiin se kahvi!


E: *ryntää kaivelemaan kaappeja* Otatsä kahvia vai teetä? Limsaa? Jääteetä? Tytöt, hakekaa keittiöstä keksejä! On meillä kaakaotakin, jos sä haluat? Vai mehua?



J: Öö, kahvi kelpaa... Millon siitä tuli noin neuroottinen...


L: *kuiskaa Reinelle* Me ei kyllä tykätä tosta tyypistä.
R: *pudistaa vakavana päätään*

Myöhemmin...



J: Ja sen jälkeen, kun mä olin päässyt ulos sieltä viidakosta, mä huomasin että mun auto oli varastettu!
L&R: Vau!



J: Joo-o, ja kaiken lisäks alko olla jo pimeetä. Ja tiikerit tunnetusti lähtee saalistamaan yöllä...
L&R: *kuuntelevat lumoutuneena*



E: *hymähtää itsekseen* Toi ei oo muuttunut ollenkaan kolmessa vuodessa...


E: Miks musta silti tuntuu, ettei se tulis tänne ilman taka-ajatuksia?

•

Plääh. Sainpa sitten vihdoinkin jatko-osan kuvattua. Mikään juonellinen suurteos se ei valitettavasti ole, mutta sainpahan Joelin mukaan tarinaan :_D Tämän postauksen tekemisessä oli tosiaan minimaalisesti mutkia matkassa nimittäin

1. Rikoin kamerani objektiivin
2. Jouduin käyttämään ikivanhan kameramme huonoa laina-objektiivia, mikä osin selittää tavallista huonomman kuvanlaadun
3. Poltin (kyllä) Leahin peruukin xp Pidin sitä "joulukoristeena" meikkipöydälläni, jonka hivenen tehoisa lamppu poltti peruukkiin mukavan reiän. Ironista tässä on se, että ensimmäistä kertaa uskaltauduin pitämään nukkea kaapin ulkopuolella yli kolme tuntia, ja heti kävi näin D:
4. Netti kaatui. Totaalisesti. Kuvasin tämän jo Joulukuussa, mutta saatin jotenkuten toimiva netti vasta eilen.
+ 5. Talvi. Kaikki nukkeilijat tietää. Kylmäämärkääpimeää koulut alko plääh. (Kato kun rimmas)

•

Seuraavaan osaan lupaan oikeasti vähän enemmän tapahtumia. Ja seuraava osa tulee oikeasti alle kuukauden kuluttua. Ja vielä oikeasti kiitos kaikille uusille lukijoille ja kommentoijille ♥

Armiidus & 5 nukkea ;)

oikeasti